On päiviä, jolloin keho tuntuu olevan liian hereillä.

Paita voi tuntua epämukavalta iholla. Tavallinen kosketus voi ärsyttää. Lihakset särkyvät ilman selkeää syytä. Uni ei palauta, vaikka yö olisi ollut riittävän pitkä. Pää on sumuinen, keho raskas ja olo sellainen, ettei oikein tiedä, mistä pitäisi aloittaa.

Fibromyalgiassa kipu ei aina käyttäydy siististi.

Se voi vaihtaa paikkaa, voimistua kuormituksen jälkeen, pahentua kylmästä, stressistä tai huonosta yöstä ja jättää kehoon tunteen, että järjestelmä reagoi liian herkästi kaikkeen.

Akupunktiossa ja kiinalaisessa lääketieteessä fibromyalgiaa ei katsota vain kipudiagnoosina.

Kysymys ei ole pelkästään siitä, missä sattuu.

Kysymys on myös siitä, miksi keho on näin herkkä, miksi palautuminen on hidasta ja miksi kipu jää päälle.

Kun keho reagoi liian helposti

Fibromyalgiassa moni kuvaa, että keho on kuin matalalla kynnyksellä reagoiva järjestelmä.

Pieni kuormitus voi tuntua suurelta. Tavallinen rasitus voi aiheuttaa pitkän jälkiväsymyksen. Kosketus, kylmä, huono yö tai kiireinen päivä voi voimistaa kipua. Keho ei palaudu samalla tavalla kuin ennen.

Kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta tällainen herkistyminen voi liittyä useampaan kerrokseen.

Voi olla Qi:n ja veren liikkeen estymistä: kipu, jumi, kiristys ja arkuus eivät pääse kunnolla purkautumaan.

Voi olla vajausta: keho ei jaksa ylläpitää normaalia palautumista, lämpöä, ravitsemista tai rauhoittumista.

Voi olla kosteutta: olo on raskas, turvonnut, samea ja hidas.

Voi olla kuumuutta tai ylivireyttä: uni on levotonta, keho käy kierroksilla ja kipu ärtyy helposti.

Usein kyse ei ole yhdestä asiasta.

Fibromyalgian kaltaisessa oirekuvassa keho on usein monikerroksinen: samaan aikaan voi olla sekä kipua että väsymystä, sekä jännitystä että heikkoutta, sekä tarvetta liikkeelle että tarvetta palautumiselle.

Kipu ei aina pysy yhdessä kohdassa

Fibromyalgiassa kipu voi olla laaja-alaista.

Se voi tuntua niskassa, hartioissa, alaselässä, lonkissa, jaloissa, käsissä, rintakehässä tai koko kehossa. Joskus kipu on polttavaa, joskus jomottavaa, joskus pistävää, joskus syvää särkyä. Välillä keho tuntuu kuin mustelmaiselta. Välillä lihaksiin jää outo arkuus ilman selvää syytä.

Kiinalaisessa lääketieteessä kivun laatu on tärkeä.

Liikkuva kipu voi kertoa eri asiasta kuin paikallinen kipu.

Raskas kipu voi liittyä eri kokonaisuuteen kuin polttava kipu.

Kylmässä paheneva kipu ei ole sama kuin kuumuuteen, stressiin tai ylivireyteen liittyvä kipu.

Jos kipu helpottaa liikkeestä, se kertoo eri tarinaa kuin kipu, joka pahenee rasituksesta ja vaatii pitkää palautumista.

Siksi fibromyalgian kohdalla ei riitä, että kysytään: "Missä sattuu?"

On kysyttävä myös:

Miten kipu liikkuu?
Miltä kipu tuntuu?
Mikä sitä pahentaa?
Mikä sitä rauhoittaa?
Mitä kehossa tapahtuu kivun jälkeen?
Palautuuko olo vai jääkö kipu päälle?

Kipu, uni ja väsymys muodostavat kierteen

Fibromyalgiassa kipu ja uni liittyvät usein vahvasti toisiinsa.

Kipu voi häiritä unta. Huono uni voi lisätä kipuherkkyyttä. Väsymys voi tehdä kehosta reaktiivisemman. Kun keho ei palaudu, oireet voivat tuntua voimakkaammilta.

Tämä ei ole vain "huonosti nukuttu yö".

Moni kuvaa, että uni ei tunnu syvältä tai korjaavalta. Aamulla voi olla jäykkä, raskas ja väsynyt olo. Keho ei tunnu levänneeltä, vaikka tunteja olisi kertynyt.

Kiinalaisessa lääketieteessä uni liittyy muun muassa vereen, Yiniin, sydämen ja maksan rauhaan, sekä siihen, miten keho osaa laskeutua aktiivisesta tilasta palautumiseen.

Jos keho on kivun, stressin tai ylivireyden vuoksi jatkuvasti hereillä, uni ei välttämättä pääse syvenemään.

Jos Yin tai veri on vähissä, kehon rauhoittava ja ravitseva puoli ei välttämättä riitä kannattelemaan palauttavaa unta.

Jos kosteutta on paljon, aamulla olo voi olla raskas ja samea.

Jos kylmyys on mukana, keho voi tuntua jäykältä, hitaalta ja lämpöä kaipaavalta.

Tällöin akupunktiossa ei katsota kipua ja unta erillisinä asioina.

Ne voivat olla samaa kuormituksen kehää.

Väsynyt mutta ei rauhallinen

Fibromyalgiaan voi liittyä ristiriitainen olo: keho on uupunut, mutta ei rauhoitu.

Päivällä voimat ovat vähissä, mutta illalla keho voi silti jäädä kierroksille. Uni voi olla kevyttä. Lihakset voivat kiristää. Pää voi käydä. Keho ei löydä helposti asentoa, jossa olisi oikeasti levollinen.

Tämä on tärkeä kohta, koska väsymystä tulkitaan usein liian yksinkertaisesti.

Väsynyt keho ei aina osaa levätä.

Kiinalaisessa lääketieteessä tällaisessa tilanteessa voidaan katsoa esimerkiksi Maksan Qi:n jumia, Yinin vähyyttä, veren vähyyttä tai kuumuutta, joka nousee tyhjästä pohjasta. Käytännössä tämä voi näkyä niin, että keho on kulunut, mutta silti jännittynyt.

Silloin pelkkä aktivoiminen voi viedä yli.

Mutta pelkkä lepo ei myöskään välttämättä palauta, jos keho ei osaa siirtyä palautumisen tilaan.

Hoidon suuntaa täytyy rakentaa sen mukaan, mitä keho pystyy ottamaan vastaan.

Kun kosketus, paine tai hoito ärsyttää helposti

Fibromyalgiaa sairastava keho voi olla herkkä myös hoidolle.

Kaikki eivät hyödy voimakkaasta käsittelystä, kovasta hieronnasta, rajusta venyttelystä tai voimakkaasti aktivoivasta hoidosta. Jos keho on valmiiksi ylivirittynyt ja kipuherkkä, liika ärsyke voi lisätä oireita.

Tämä on akupunktiossa tärkeää.

Hoito ei tarkoita sitä, että kehoa pakotetaan rentoutumaan tai kipua "murretaan auki".

Jos oirekuva on herkkä, hoito voi alkaa hyvin rauhallisesti. Tavoitteena voi olla ensin kehon säätelyn rauhoittaminen, kivun reaktiivisuuden vähentäminen, unen tukeminen ja kehon luottamuksen palauttaminen.

Vasta sen jälkeen voidaan katsoa, miten paljon liikettä, avaamista tai vahvistamista keho kestää.

Fibromyalgiassa eteneminen on usein annostelukysymys.

Liian vähän ei riitä.

Liikaa voi ärsyttää.

Sopiva määrä on yksilöllinen.

Kylmä, kosteus ja sääherkkyys

Moni fibromyalgiaa sairastava tunnistaa sääherkkyyden.

Kylmä voi pahentaa särkyä. Kostea ilma voi tehdä kehosta raskaamman. Veto voi kiristää niskaa, hartioita tai alaselkää. Talvi voi tuntua keholle vaikeammalta kuin lämmin vuodenaika.

Kiinalaisessa lääketieteessä ulkoiset tekijät kuten kylmä, kosteus ja tuuli ovat olleet pitkään osa kivun ymmärtämistä.

Kylmä voi kiristää ja hidastaa liikettä. Kosteus voi tehdä kivusta raskasta ja tahmeaa. Tuuli voi liittyä liikkuvaan, vaihtelevaan oireiluun.

Tämä ei tarkoita, että sää olisi ainoa syy kipuun.

Mutta se voi kertoa, millaisessa tilassa keho on. Jos kylmä pahentaa selvästi, hoidon suunta on erilainen kuin ihmisellä, jolla oirekuva on kuuma, levoton ja polttava. Jos kosteus pahentaa, katsotaan eri asioita kuin silloin, jos kipu on kuiva, kiristävä ja tyhjyyteen liittyvä.

Sama kipu voi siis tarvita erilaista lähestymistä eri ihmisillä.

Raskas keho, aivosumu ja ruoansulatus

Fibromyalgia ei aina tunnu vain kipuna.

Monella mukana on aivosumua, raskasta oloa, turvotusta, ruokailun jälkeistä väsymystä tai tunnetta siitä, että keho on hidas ja tahmea.

Tällöin kiinalaisessa lääketieteessä voidaan katsoa ruoansulatuksen ja kosteuden roolia.

Perna liittyy kiinalaisessa lääketieteessä siihen, miten keho muuntaa ravinnon käyttökelpoiseksi energiaksi ja vereksi. Jos tämä kapasiteetti on heikko, olo voi olla vetämätön, sumuinen ja raskas. Kosteus voi kertyä ja tehdä kehosta tukkoisen.

Tämä voi näkyä fibromyalgiassa niin, että kipu ei ole vain kipua.

Se on osa raskasta, sameaa ja palautumatonta oloa.

Silloin akupunktiossa ja TCM-ravintoneuvonnassa voidaan katsoa, miten vatsa, energia, aivosumu, turvotus ja kipu liittyvät toisiinsa.

Kun oirekuva on ollut pitkään päällä

Pitkään jatkunut fibromyalgia ei ole vain pitkä lista oireita.

Se on usein myös kehon oppima tila.

Keho on voinut oppia varomaan. Lihakset ovat voineet oppia kiristymään. Hermosto on voinut oppia reagoimaan nopeasti. Uni on voinut heikentyä. Palautuminen on voinut kaventua. Ihminen on voinut joutua säätelemään arkeaan pitkään kivun ehdoilla.

Tällöin hoito ei yleensä ole yksi suoraviivainen "tehdään tämä ja kipu poistuu" -prosessi.

Lähestyminen on usein vaiheittainen.

Ensin voidaan katsoa, miten kehoa saadaan rauhoittumaan.
Sitten, miten kipuherkkyys ja jännitys alkavat vähentyä.
Sitten, miten uni ja palautuminen muuttuvat.
Sitten, miten keho kestää arjen kuormitusta paremmin.
Sitten, miten liikettä, vahvistumista ja luottamusta voidaan lisätä.

Jos taustalla on voimakas vajaus, esimerkiksi Yinin, veren, Qi:n tai Yangin näkökulmasta, hoitoa ei välttämättä kannata tehdä liian voimakkaasti avaavana. Keho voi tarvita ensin ravitsevaa, rauhoittavaa ja perusvoimaa tukevaa suuntaa.

Jos taas kipu on hyvin jumissa, raskas tai tukossa, pelkkä vahvistaminen ei riitä.

Tarvitaan oikea järjestys.

Fibromyalgia ja kehon luottamus

Fibromyalgia voi muuttaa suhdetta omaan kehoon.

Keho voi tuntua arvaamattomalta. Ei aina tiedä, mistä kipu tulee tai miksi olo romahtaa. Suunnitelmia voi olla vaikea tehdä, koska seuraavan päivän vointi ei ole varma. Liike voi houkutella ja pelottaa samaan aikaan. Lepo voi olla tarpeen, mutta liika paikallaanolo voi jäykistää.

Tämä epävarmuus on itsessään kuormittavaa.

Akupunktiossa yksi tärkeä osa työtä voi olla se, että keho alkaa saada kokemuksia rauhoittumisesta.

Ei tarvitse pakottaa.
Ei tarvitse ylittää.
Ei tarvitse todistaa mitään.

Kehoa voidaan lähestyä niin, että se ei joudu puolustautumaan hoitoa vastaan.

Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kipuherkkyys on voimakas tai oireet ovat jatkuneet pitkään.

Mitä akupunktiovastaanotolla katsotaan?

Fibromyalgian kohdalla vastaanotolla katsotaan kokonaisuutta, mutta eri tavalla kuin pelkkää oirelistaa täyttämällä.

Tärkeää on ymmärtää, mikä on juuri sinun oirekuvasi rytmi.

Missä kipu tuntuu?
Liikkuuko se vai pysyykö se samoissa kohdissa?
Miltä kipu tuntuu laadultaan?
Mikä pahentaa oireita?
Mikä rauhoittaa?
Miten uni palauttaa?
Miten keho reagoi rasitukseen?
Tuleeko jälkiväsymystä?
Onko olo enemmän kylmä, kuuma, raskas, kuiva, levoton vai voimaton?
Onko mukana aivosumua, vatsaoireita, turvotusta, päänsärkyä, kuukautiskierron oireita tai ylivireyttä?
Miten kauan oirekuva on ollut päällä?

Lisäksi katsotaan kieli ja pulssi osana kiinalaisen lääketieteen arviota.

Kieli ja pulssi eivät ratkaise kokonaisuutta yksin, mutta ne voivat auttaa hahmottamaan, näkyykö oirekuvassa enemmän kosteutta, kuumuutta, kylmyyttä, vajautta, jumia tai palautumisen heikkoutta.

Fibromyalgiassa olennaista ei ole vain löytää kipukohta.

Olennaista on ymmärtää, miten koko järjestelmä reagoi.

Kun koko keho tarvitsee suunnan

Fibromyalgia on hyvä esimerkki oirekuvasta, jossa yksi sana ei riitä kertomaan hoidon suuntaa.

Kipu, uni, väsymys, aivosumu, stressi, sääherkkyys, vatsaoireet, ylivireys ja palautumisen hitaus voivat kaikki liittyä samaan kokonaisuuteen.

Kiinalaisessa lääketieteessä tämä ei ole sekava kokoelma irrallisia vaivoja.

Se on kuva siitä, miten keho yrittää selviytyä, säädellä, suojata ja palautua.

Akupunktiohoidon suunta valitaan sen mukaan, mitä kokonaisuudessa näkyy eniten: onko keho enemmän jumissa, tyhjä, herkkä, kylmä, raskas, kuuma, levoton vai uupunut. Usein kyse on näiden yhdistelmästä, ja silloin eteneminen rakennetaan sen mukaan, mitä keho pystyy ottamaan vastaan.

Jos fibromyalgia näkyy arjessasi kipuna, väsymyksenä, univaikeuksina, aivosumuna tai palautumisen vaikeutena, akupunktiovastaanotolla voidaan katsoa, millainen kokonaisuus oireiden taustalla hahmottuu.

Kaikkea ei tarvitse osata sanoittaa valmiiksi.

Kokonaisuus rakennetaan näkyväksi vaihe kerrallaan.