Kivut ja jännitystilat

Kun kipu jää päälle, sitä ei kannata katsoa vain siitä kohdasta, jossa se tuntuu.

Kipu ja jännitystilat voivat näkyä kehossa monella tavalla. Niska ja hartiat kiristyvät, alaselkä väsyy, leuka puristuu, lantion alue tuntuu raskaalta tai jumiselta, päänsärky nousee takaraivolta, tai keho tuntuu olevan jatkuvasti valmiusasennossa.

Joskus kipu liittyy selkeään kuormitukseen, asentoon, työhön, treeniin tai vanhaan vammaan. Joskus se taas kulkee stressin, unen, kuukautiskierron, vatsan, hermoston tai palautumisen mukana. Oire voi vaihdella: yhtenä päivänä särky on terävä, toisena jomottava, kolmantena enemmän kiristystä, painetta tai levottomuutta kehossa.

Kiinalaisen lääketieteen (Traditional Chinese Medicine eli TCM) näkökulmasta kipua ei katsota vain paikallisena ongelmana. Vastaanotolla huomioidaan myös se, miten kipu liikkuu, mikä sitä pahentaa tai helpottaa, onko mukana kylmää, kuumaa, turvotusta, puutumista, jäykkyyttä, väsymystä, stressiä, univaikeuksia tai palautumisen hitautta.

Siksi sama ohje ei sovi kaikille.

Kiinalaisen lääketieteen näkökulma kipuun ja jännitystiloihin

Kiinalaisessa lääketieteessä kipuun liittyy usein kysymys liikkeestä.

Liikkuuko Qi ja Veri vapaasti, vai onko jossain kohtaa jumia, kylmää, kuumuutta, kosteutta, tyhjyyttä tai jännitystä, joka estää kehoa palaamasta pehmeämpään tilaan?

Kivun ja jännitystilojen kohdalla voidaan katsoa esimerkiksi Qi:n ja Veren liikettä, Maksan Qi:n jumia, kylmää, kosteutta, kuumuutta, limaa, kudosten ravitsemusta, Yinin ja Veren riittävyyttä, Munuaisten suuntaa, hermoston ylivireyttä sekä sitä, miksi keho pitää jostain alueesta kiinni.

Tämä ei ole ristiriidassa länsimaisen kipu- tai tuki- ja liikuntaelinnäkökulman kanssa. Se on eri kieli samasta kehosta.

Siinä missä länsimainen näkökulma voi puhua lihasjännityksestä, hermoston herkistymisestä, tulehduksesta, nivelistä, faskioista, kuormituksesta, asennosta, välilevyistä tai purennasta, kiinalainen lääketiede katsoo myös sitä, millaisena kipu kehossa näyttäytyy.

Onko kipu terävää, jomottavaa, polttavaa, paineista vai kiristävää?
Helpottaako lämpö, kylmä, liike, lepo, venyttely vai paine?
Paheneeko kipu stressissä, univajeessa, kuukautisten aikana, kylmässä tai rasituksen jälkeen?
Onko mukana puutumista, pistelyä, turvotusta, jäykkyyttä tai voimattomuutta?
Onko keho ylivireä ja valpas, vai enemmän tyhjä ja väsynyt?
Tuntuuko kipu yhdessä paikassa vai liikkuuko se?

Kipu ei siis tarkoita kaikilla samaa hoidon suuntaa. Yhdellä korostuu Qi:n ja Veren liikkeen tukeminen. Toisella kylmän hajottaminen ja alueen lämmittäminen. Kolmannella ylivireyden rauhoittaminen. Neljännellä kudosten ja kehon voimavarojen rakentaminen, jotta jännitys ei palaudu heti takaisin.

Niska, hartiat, leuka ja pään alue

Niska-hartiaseutu on monelle se kohta, johon stressi, työasennot, kuormitus ja ylivireys pakkautuvat.

Kipu voi tuntua hartioissa, lapojen välissä, takaraivolla, ohimoilla, leuassa tai silmien takana. Joskus mukana on päänsärkyä, huimaavaa oloa, purentaa, yöllistä hampaiden yhteen puremista, pallean jännitystä tai tunne siitä, että hengitys jää pinnalliseksi.

Kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta tällaisessa tilanteessa ei katsota vain paikallista kireyttä. Vastaanotolla voidaan katsoa myös stressin, unen, hengityksen, vatsan, kuukautiskierron ja hermoston vaikutusta siihen, miksi yläkeho jää pitämään kiinni.

Jos keho on pitkään ollut valmiustilassa, lihakset eivät aina rentoudu pelkällä tahdonvoimalla. Silloin hoidon suunta voi olla sekä paikallisen jännityksen helpottaminen että hermoston rauhoittaminen.

Alaselkä, lantio ja iskias

Alaselän ja lantion alueen kivut voivat liittyä kuormitukseen, asentoon, raskauteen, synnytyksen jälkeiseen aikaan, kuukautiskiertoon, endometrioosiin, stressiin tai pitkään jatkuneeseen jännitykseen.

Kipu voi olla alaselässä, ristiselässä, pakarassa, lonkassa, SI-alueella, nivusissa, alavatsalla tai lantionpohjan alueella. Se voi olla terävää, jomottavaa, syvää, kiristävää tai painavaa.

Iskiasoireissa kipu voi säteillä alaselästä pakaraan, reiteen tai jalkaan. Mukana voi olla myös puutumista, pistelyä, hermomaista kipua, jalan voimattomuutta tai tunne siitä, että keho varoo liikettä.

Kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta iskiasoireissa ei katsota vain säteilevää kipua, vaan myös sitä, mikä pitää alaselän, lantion ja jalan alueen oiretta yllä. Onko mukana kylmää, jäykkyyttä, kuormitusta, turvotusta, tulehduksellisuutta muistuttavaa kuumuutta, hermoston ylivireyttä tai pitkäaikaista kipuherkkyyttä?

Jos oireeseen liittyy selvä jalan voimattomuus, tunnottomuus, virtsaamisen tai ulostamisen häiriöitä tai nopeasti paheneva kipu, tilanne kuuluu lääkärin arvioon.

Kuukautiskivuissa ja lantion alueen oireissa kiinalainen lääketiede katsoo esimerkiksi Qi:n ja Veren liikettä, kylmää, kuumuutta, kosteutta, kipua pahentavia ja helpottavia tekijöitä sekä sitä, miten kierto, vatsa ja palautuminen vaikuttavat oireeseen.

Jos lantion alueen kipu liittyy endometrioosiin, adenomyoosiin, raskauteen, synnytykseen tai muuhun diagnosoituun tilanteeseen, akupunktio ei korvaa lääketieteellistä tutkimusta tai hoitoa. Vastaanotolla voidaan kuitenkin katsoa, miten kehoa voidaan tukea oirekuvan, kivun, jännityksen, palautumisen ja arjen kautta.

Nivelkivut ja kehon jäykkyys

Nivelkivut voivat tuntua sormissa, ranteissa, kyynärpäissä, olkapäissä, lonkissa, polvissa, nilkoissa tai varpaissa. Joskus mukana on jäykkyyttä, turvotusta, kuumotusta, liikerajoitusta, särkyä levossa tai kipua rasituksen jälkeen.

Kipu voi olla paikallista tai vaihdella eri nivelissä. Se voi pahentua kylmässä, kosteassa säässä, rasituksen jälkeen, aamulla liikkeelle lähtiessä tai pitkän paikallaanolon jälkeen.

Kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta nivelkivuissa voidaan katsoa esimerkiksi kylmän, kosteuden, kuumuuden, Qi:n ja Veren liikkeen, turvotuksen, jäykkyyden ja kehon voimavarojen suuntaa.

Yhdellä nivelkipu voi tuntua kylmänä ja jäykkänä, jolloin lämpö helpottaa. Toisella nivelissä voi olla kuumotusta, ärsytystä tai turvotusta. Kolmannella kipu voi liittyä pitkään kuormitukseen, palautumisen heikkouteen tai siihen, että keho ei jaksa korjata itseään samalla tavalla kuin ennen.

Jos nivelkipuun liittyy voimakasta turvotusta, punoitusta, kuumotusta, kuumetta, tapaturma tai nopeasti paheneva toimintakyvyn lasku, tilanne kannattaa arvioida terveydenhuollossa.

Akupunktio ei korvaa nivelten lääketieteellistä tutkimusta tai hoitoa. Vastaanotolla voidaan kuitenkin katsoa, miten kehoa voidaan tukea kivun, jäykkyyden, palautumisen, unen, stressin ja arjen kuormituksen kautta.

Fibromyalgia ja laaja-alainen kipu

Fibromyalgiassa kipu ei yleensä ole vain yhdessä kohdassa.

Oirekuvaan voi liittyä laaja-alaista kipua, lihasarkuutta, uupumusta, huonosti palauttavaa unta, aivosumua, päänsärkyjä, vatsaoireita, ääni- ja valoherkkyyttä, stressinsietokyvyn heikkenemistä ja tunne siitä, että keho reagoi tavallista herkemmin kuormitukseen.

Kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta fibromyalgiaa ei katsota yhtenä samanlaisena kaavana kaikilla. Vastaanotolla voidaan katsoa esimerkiksi kipua, jännitystä, unen laatua, palautumista, vatsan toimintaa, ylivireyttä, kylmän tai kuumuuden merkkejä, Qi:n ja Veren liikettä sekä sitä, miksi keho jää herkästi varuillaan olevaan tai kipua ylläpitävään tilaan.

Akupunktio ei korvaa fibromyalgian lääketieteellistä arviointia tai hoitoa. Se voi kuitenkin olla rinnalla tukemassa kehoa kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta — esimerkiksi kivun, unen, palautumisen, stressin, vatsan ja hermoston kuormituksen kautta.

Fibromyalgian kohdalla hoidon rytmiä ei yleensä kannata ajatella liian voimakkaana tai liian nopeana. Usein tärkeää on löytää suunta, jossa keho saa rauhoittua, reagoida ja rakentaa luottamusta vähitellen ilman, että hoito lisää kuormitusta.

Pitkittynyt kipu ja kehon varuillaan olo

Pitkittyneessä kivussa keho voi alkaa ennakoida kipua.

Silloin kipu ei ole vain yksittäinen kohta, vaan koko keho voi muuttua varovaisemmaksi. Uni voi heikentyä, lihasjännitys lisääntyä, palautuminen hidastua ja hermosto jäädä valppaaksi. Keho voi tuntua jäykältä, varuillaan olevalta tai siltä, ettei se luota liikkeeseen samalla tavalla kuin ennen.

Kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta pitkittyneessä kivussa voidaan tarvita sekä liikkeen tukemista että rauhoittamista. Joskus hoidon suunta on jumien avaaminen, joskus ylivireyden laskeminen, joskus vahvistaminen, jos kipu ja pitkä kuormitus ovat vieneet voimia.

Tavoitteena ei ole runnoa kehoa auki, vaan löytää suunta, jossa keho uskaltaa vähitellen päästää irti.

Miten akupunktio voi olla tukena?

Akupunktio voi olla tukena, kun kipu, lihasjännitys tai kehon kiristyminen vaikuttaa arkeen, uneen, liikkumiseen, työhön, kuukautiskiertoon tai palautumiseen.

Hoidon suunta voi olla esimerkiksi:

• kivun ja jännityksen rauhoittaminen
• Qi:n ja Veren liikkeen tukeminen
• niska-hartiaseudun kireyden helpottaminen
• leuan, purennan ja pään alueen jännitysten huomioiminen
• alaselän, lantion ja pakaran alueen oireiden tukeminen
• iskiasoireiden ja jalkaan säteilevän kivun huomioiminen
• nivelkipujen, jäykkyyden ja turvotuksen suunnan arvioiminen
• fibromyalgiaan ja laaja-alaiseen kipuun liittyvän herkistyneen oirekuvan huomioiminen
• kuukautiskipujen ja lantion alueen jännityksen huomioiminen
• kylmän, kuumuuden, kosteuden tai turvotuksen suunnan arvioiminen
• hermoston ylivireyden rauhoittaminen
• unen ja palautumisen tukeminen kivun rinnalla
• pitkittyneen kivun ja kehon varuillaan olon huomioiminen

Ei sama kaava kaikille.

Jos kaksi ihmistä tulee vastaanotolle alaselkäkivun vuoksi, hoidon suunta voi olla erilainen. Yhdellä kipu liittyy kylmään ja jäykkyyteen, toisella kuormitukseen, kolmannella stressiin ja ylivireyteen, neljännellä kuukautiskiertoon, lantion alueeseen tai pitkään jatkuneeseen kipukierteeseen.

Hoito suunnitellaan sen mukaan, mitä oireissa, pulssissa, kielessä ja kokonaisuudessa näkyy.

TCM-ravinto ja kotiohjeet

Kivussa ja jännitystiloissa ravinto-ohje ei ole kaikille sama lista.

Yhdellä tärkeintä voi olla lämpimän ja ravitsevan ruoan lisääminen, jos keho on kylmä, jäykkä ja väsynyt. Toisella täytyy katsoa, lisääkö jokin arjessa kuumuutta, tulehduksellisuutta muistuttavaa oirekuvaa tai levottomuutta. Kolmannella huomio voi mennä siihen, että liian vähäinen syöminen, kahvi, stressi ja huono uni pitävät kehoa jännityksessä.

Jos kipu liittyy kuukautiskiertoon, ravinto- ja kotiohjeissa voidaan katsoa myös vuodon, kylmän, vatsan, palelun, turvotuksen ja palautumisen suuntaa.

Kotiohjeet voivat olla hyvin yksinkertaisia: lämpö, lepo, hengitys, kevyet liikkeet, ruokarytmi, iltarutiini tai se, mitä kannattaa välttää silloin, kun keho on jo ylivirittynyt tai kipuherkkä.

Ravinto- ja kotiohjeet tarkentuvat aloitusjakson aikana sen perusteella, mitä oirekuvassa näkyy ja miten keho lähtee hoitoon reagoimaan.

Aloitusjakso: miten hoito lähtee liikkeelle?

Hoito alkaa ensikäynnillä, mutta sitä ei ajatella irrallisena yksittäisenä käyntinä.

Kivun ja jännitystilojen kohdalla tämä on tärkeää, koska oirekuva voi olla monikerroksinen. Yhdellä korostuu niska-hartiakipu ja päänsärky, toisella alaselkä, lantio tai iskias, kolmannella nivelkivut ja jäykkyys, neljännellä purenta ja leuan jännitys, viidennellä kuukautiskipu, fibromyalgia, pitkittynyt kipu, stressi, uni tai hermoston ylivireys.

Usein kokonaisuuden hahmottamiseen tarvitaan aloitusjakso: ensikäynti ja sen jälkeen 1–3 jatkokäyntiä melko tiiviisti. Ensimmäisten käyntien aikana nähdään, miten keho lähtee reagoimaan hoitoon ja mikä oirekuvassa alkaa nousta olennaiseksi.

Ravinto- ja kotiohjeet eivät yleensä ole valmis lista heti alussa, vaan ne tarkentuvat aloitusjakson aikana sen perusteella, mitä kehossa näkyy ja miten hoito alkaa vaikuttaa.

Aloitusjakson jälkeen katsotaan yhdessä, miten jatketaan. Joillekin sopii vielä tiiviimpi hoitorytmi, toisilla käyntejä voidaan alkaa harventaa. Joskus siirrytään ylläpitäviin käynteihin tai harvempaan rytmiin.

Tavoitteena ei ole sama kaava kaikille, vaan hoidon suunta ja rytmi, joka sopii juuri kyseiseen tilanteeseen.

Varaa ensikäynti — siitä alkaa aloitusjakso, jossa katsotaan, miten keho lähtee reagoimaan.