Migreeni, päänsäryt ja aivosumu

Kun pää ei ole kirkas ja keho reagoi herkästi, oiretta ei kannata katsoa vain pään alueen ongelmana.

Migreeni, päänsäryt ja aivosumu voivat vaikuttaa arkeen paljon. Pää voi olla kipeä, raskas, puristava, toispuoleinen, jomottava tai sumuinen. Valo, äänet, hajut, stressi, kuukautiskierto, uni, nälkä, sää, näyttötyö tai ruoka voivat laukaista oireita tai tehdä olosta herkemmän.

Aivosumu voi tuntua siltä, että ajatukset eivät liiku normaalisti. Keskittyminen on vaikeaa, sanat katoavat, olo on hidas tai pää tuntuu täyteen pakatulta. Joskus mukana on väsymystä, pahoinvointia, silmien rasitusta, niska-hartiakireyttä tai tunne siitä, ettei keho palaudu kunnolla.

Kiinalaisen lääketieteen (Traditional Chinese Medicine eli TCM) näkökulmasta pään alueen oireita ei katsota vain päästä käsin. Vastaanotolla huomioidaan myös uni, stressi, ruoansulatus, kuukautiskierto, ferritiini ja voimavarat, niska-hartiaseutu, palautuminen, ylivireys, palelu tai kuumuus sekä se, miten oireet alkavat, missä ne tuntuvat ja mikä niitä helpottaa tai pahentaa.

Siksi sama ohje ei sovi kaikille.

Kiinalaisen lääketieteen näkökulma migreeniin, päänsärkyihin ja aivosumuun

Kiinalaisessa lääketieteessä pään alueen oireissa voidaan katsoa esimerkiksi Qi:n ja Veren liikettä, Maksan Qi:n jumia, Yinin ja Veren riittävyyttä, Yangin nousua, kosteutta ja limaa, ruoansulatuksen voimaa, kylmää, kuumuutta sekä sitä, miksi oire nousee juuri päähän.

Tämä ei ole ristiriidassa länsimaisen migreeni- tai neurologisen näkökulman kanssa. Se on eri kieli samasta kehosta.

Siinä missä länsimainen näkökulma voi puhua migreenistä, jännityspäänsärystä, hermoston herkistymisestä, verisuonista, hormonaalisista tekijöistä, lihasjännityksestä, lääkityksistä tai laukaisevista tekijöistä, kiinalainen lääketiede katsoo myös sitä, millaisessa suunnassa keho toimii.

Onko särky terävää, jomottavaa, puristavaa vai raskasta?
Tuntuuko kipu ohimolla, otsalla, takaraivolla, silmien takana vai koko päässä?
Paheneeko se stressistä, kuukautisista, nälästä, säästä, valosta vai valvomisesta?
Helpottaako lepo, lämpö, kylmä, syöminen, oksentaminen tai liike?
Onko mukana pahoinvointia, vatsaoireita, palelua, kuumuutta, turvotusta tai väsymystä?
Onko olo enemmän ylikierroksilla vai tyhjä ja voimaton?

Migreeni tai päänsärky ei siis tarkoita kaikilla samaa hoidon suuntaa. Yhdellä korostuu Qi:n liikkeen avaaminen ja jännityksen purkaminen. Toisella tarvitaan enemmän Yinin tai Veren rakentumisen tukea. Kolmannella pään raskaus ja aivosumu voivat liittyä kosteuteen, ruoansulatukseen ja siihen, ettei ruoka muutu kevyeksi energiaksi. Neljännellä oireet liittyvät selvästi stressiin, kiertoon tai palautumisen velkaan.

Hoidon suunta valitaan sen mukaan, mitä juuri sinun oirekuvassasi, pulssissa, kielessä ja kehossa näkyy.

Kuukautismigreeni ja hormonaaliset päänsäryt

Monella migreeni tai päänsärky liittyy selvästi kuukautiskiertoon.

Oire voi tulla ennen kuukautisia, vuodon alkaessa, ovulaation aikaan tai silloin, kun keho on väsyneempi kierron tietyssä vaiheessa. Joskus mukana on PMS-oireita, rintojen arkuutta, ärtyisyyttä, turvotusta, vatsaoireita, runsas vuoto, niukka vuoto tai selvä väsymys kuukautisten jälkeen.

Kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta kuukautismigreenissä ei katsota vain päätä, vaan myös sitä, miten Qi ja Veri liikkuvat kierron eri vaiheissa ja riittääkö keholla voimavaroja vuodon jälkeen.

Yhdellä painopiste voi olla Maksan Qi:n liikkeessä ja jännityksen purkamisessa. Toisella Veren rakentumisen tukemisessa. Kolmannella kuumuuden, ylivireyden tai vatsan vaikutuksen rauhoittamisessa.

Aivosumu, väsymys ja ruoansulatus

Aivosumu ei aina tunnu kivulta. Se voi olla samea, raskas tai hidas olo päässä.

Kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta aivosumussa voidaan katsoa esimerkiksi ruoansulatuksen voimaa, kosteutta, limaa, unen laatua, ferritiiniin tai väsymykseen liittyvää oirekuvaa, stressiä ja sitä, miksi keho ei tuota kirkasta vireyttä.

Jos ruoan jälkeen tulee raskas olo, turvotus ja sumuinen pää, huomio voi mennä ruoansulatuksen suuntaan. Jos aivosumu liittyy univajeeseen, ylivireyteen tai aamuyön heräilyyn, painopiste voi olla hermoston rauhoittumisessa ja palautumisessa. Jos sumuisuus tulee kuukautisten jälkeen tai pitkän kuormituksen päälle, voidaan katsoa myös Qi:n ja Veren rakentumista.

Tässäkään sama ohje ei sovi kaikille.

Miten akupunktio voi olla tukena?

Akupunktio voi olla tukena, kun migreeni, päänsäryt tai aivosumu vaikuttavat arkeen, uneen, keskittymiseen, työhön, palautumiseen, vatsaan tai kuukautiskiertoon.

Hoidon suunta voi olla esimerkiksi:

• päänsäryn ja jännityksen rauhoittaminen
• niska-hartiaseudun ja purennan alueen kireyksien helpottaminen
• Qi:n ja Veren liikkeen tukeminen
• ylivireyden rauhoittaminen
• unen ja palautumisen tukeminen
• ruoansulatuksen vahvistaminen, jos aivosumu liittyy vatsaan
• kuukautiskierron vaikutusten huomioiminen
• pahoinvoinnin ja herkkyyden rauhoittaminen
• kuumuuden, kylmän, kosteuden tai limaisuuden suunnan arvioiminen
• väsymyksen, ferritiinin ja palautumisen vaikutusten huomioiminen

Ei sama kaava kaikille.

Jos kaksi ihmistä tulee vastaanotolle migreenin takia, hoidon suunta voi olla erilainen. Yhdellä migreeni liittyy selvästi kiertoon, toisella stressiin ja niska-hartiakireyteen, kolmannella vatsaan ja ruoan jälkeiseen aivosumuun, neljännellä univajeeseen, ylivireyteen tai pitkään kuormitukseen.

Hoito suunnitellaan sen mukaan, mitä oireissa, pulssissa, kielessä ja kokonaisuudessa näkyy.

Lue lisää migreenistä:

TCM-ravinto ja kotiohjeet

Migreenissä, päänsäryissä ja aivosumussa ravinto-ohje ei ole kaikille sama lista.

Yhdellä tärkeintä voi olla tasainen ateriarytmi, jotta nälkä, verensokerin vaihtelu tai kahvin varassa pärjääminen eivät lisää oireherkkyyttä. Toisella huomio voi mennä vatsaan: turvotukseen, raskaaseen oloon, ruoan jälkeiseen väsymykseen tai siihen, ettei ruoka tunnu muuttuvan kevyeksi energiaksi.

Kolmannella täytyy katsoa, kuumentaako tai kuivattaako arki kehoa liikaa. Neljännellä iltarytmi, ruudut, kahvi, alkoholi, kylmät ruoat tai liian kevyt syöminen voivat vaikuttaa uneen ja sitä kautta pään oireisiin.

Jos pää on herkkä ja keho valmiiksi kuormittunut, en yleensä aloita pitkällä kieltolistalla.

Usein ensin katsotaan, mikä olisi selkein muutos, joka vähentää oireherkkyyttä. Se voi olla aamupalan vahvistaminen, lämpimän ruoan lisääminen, liian pitkien ruokavälien lyhentäminen, kahvin ajoituksen tarkentaminen, iltasyömisen rauhoittaminen tai vatsaa kuormittavien ruokien tunnistaminen.

Ravinto- ja kotiohjeet tarkentuvat aloitusjakson aikana sen perusteella, mitä oirekuvassa näkyy ja miten keho lähtee hoitoon reagoimaan.

Aloitusjakso: miten hoito lähtee liikkeelle?

Hoito alkaa ensikäynnillä, mutta sitä ei ajatella irrallisena yksittäisenä käyntinä.

Migreenin, päänsärkyjen ja aivosumun kohdalla tämä on tärkeää, koska oirekuva voi olla monikerroksinen. Yhdellä korostuu kuukautismigreeni, toisella niska-hartiaseudulta nouseva päänsärky, kolmannella stressi ja ylivireys, neljännellä vatsaoireet, ferritiini, väsymys tai ruoan jälkeinen aivosumu.

Usein kokonaisuuden hahmottamiseen tarvitaan aloitusjakso: ensikäynti ja sen jälkeen 1–3 jatkokäyntiä melko tiiviisti. Ensimmäisten käyntien aikana nähdään, miten keho lähtee reagoimaan hoitoon ja mikä oirekuvassa alkaa nousta olennaiseksi.

Ravinto- ja kotiohjeet eivät yleensä ole valmis lista heti alussa, vaan ne tarkentuvat aloitusjakson aikana sen perusteella, mitä kehossa näkyy ja miten hoito alkaa vaikuttaa.

Aloitusjakson jälkeen katsotaan yhdessä, miten jatketaan. Joillekin sopii vielä tiiviimpi hoitorytmi, toisilla käyntejä voidaan alkaa harventaa. Joskus siirrytään ylläpitäviin käynteihin tai harvempaan rytmiin.

Tavoitteena ei ole sama kaava kaikille, vaan hoidon suunta ja rytmi, joka sopii juuri kyseiseen tilanteeseen.

Varaa ensikäynti — siitä alkaa aloitusjakso, jossa katsotaan, miten keho lähtee reagoimaan.