Stressi, uni ja hermosto

Jos keho ei rauhoitu, vaikka olisit jo pysähtynyt, kyse ei ole vain siitä, ettet osaa rentoutua.

Stressi ja univaikeudet eivät näy kehossa aina samalla tavalla. Yhdellä ne tuntuvat ylikierroksina, levottomana olona ja katkonaisena unena. Toisella stressi näkyy vatsassa, lihasjännityksenä, sydämentykytyksenä, päänsärkynä, aivosumuna tai väsymyksenä, joka ei korjaannu lepäämällä.

Joskus ihminen tekee jo paljon oikein: vähentää menoja, yrittää levätä, käy kävelyllä, hengittää rauhallisemmin ja menee ajoissa nukkumaan. Silti keho ei välttämättä seuraa mukana. Uni ei tule, heräily jatkuu tai aamulla olo on kuin keho olisi tehnyt töitä koko yön.

Kiinalaisen lääketieteen (Traditional Chinese Medicine eli TCM) näkökulmasta stressiä, unta ja hermostoa ei katsota vain mielen tai tahdonvoiman kautta. Vastaanotolla huomioidaan myös se, miten kuormitus näkyy kehossa: pulssissa, kielessä, vatsassa, hengityksessä, lihasjännityksissä, kierrossa, vireystilassa ja palautumisessa.

Siksi sama ohje ei sovi kaikille.

Kiinalaisen lääketieteen näkökulma stressiin, uneen ja hermostoon

Kiinalaisessa lääketieteessä stressin ja univaikeuksien taustalla voidaan katsoa esimerkiksi Maksan Qi:n liikettä, Sydämen ja Shenin rauhoittumista, Veren ja Yinin riittävyyttä, ruoansulatuksen voimaa, limaa, kuumuutta, kylmää sekä sitä, miksi keho jää ylivireyteen tai ei jaksa palautua.

Tämä ei ole ristiriidassa länsimaisen hermostonäkökulman kanssa. Se on eri kieli samasta kehosta.

Siinä missä länsimainen näkökulma voi puhua sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostosta, stressihormoneista, vireystilasta, unipaineesta ja palautumisesta, kiinalainen lääketiede katsoo myös sitä, millä tavalla kuormitus näkyy juuri tässä kehossa.

Onko olo enemmän jännittynyt vai tyhjä?
Onko mieli levoton, mutta keho väsynyt?
Heräätkö aamuyöllä vai etkö saa unta illalla?
Onko vatsassa kireyttä, turvotusta tai löysyyttä?
Kiristääkö rintakehässä, niskassa tai leuassa?
Paheneeko olo kiireessä, ristiriidoissa, ruudun äärellä tai ennen kuukautisia?
Tuntuuko siltä, että keho ei osaa vaihtaa vaihdetta alas?

Univaikeus ei siis ole kaikilla sama asia. Yhdellä korostuu ylikierrosten rauhoittaminen, toisella Veren tai Yinin rakentumisen tukeminen, kolmannella ruoansulatuksen ja vatsan rauhoittaminen, neljännellä Qi:n liikkeen avaaminen, jotta keho ei jäisi sisäiseen paineeseen.

Hoidon suunta valitaan sen mukaan, mitä juuri sinun oirekuvassasi, pulssissa, kielessä ja kehossa näkyy.

Kun keho jää ylikierroksille

Ylivireys voi tuntua siltä, että pää ymmärtää levon tarpeen, mutta keho ei seuraa mukana.

Voit olla väsynyt, mutta et rauhallinen. Päivällä olo voi olla suorittava tai sumuinen, illalla keho aktivoituu uudestaan. Uni voi tulla vasta myöhään, tai se katkeaa aamuyöllä samaan aikaan, kun ajatukset lähtevät liikkeelle.

Kiinalaisessa lääketieteessä tällaisessa tilanteessa ei katsota vain sitä, miten keho saadaan "rentoutumaan". Usein täytyy selvittää, miksi kierrokset ovat jääneet päälle. Onko taustalla pitkä kuormitus, tunteiden pidättely, liian vähäinen ravinto, vuorokausirytmin rikkoutuminen, hormonaalinen vaihe, kipu, vatsaoireilu tai palautumisen velka?

Jos keho käy ylikierroksilla mutta voimat ovat vähissä, hoidon suunta ei yleensä ole pelkkä rauhoittaminen. Silloin tarvitaan usein sekä laskemista että rakentamista.

Miten akupunktio voi olla tukena?

Akupunktio voi olla tukena, kun stressi, univaikeudet, ylivireys tai palautumisen vaikeus vaikuttavat arkeen, kehoon, mieleen, vatsaan, kipuun tai jaksamiseen.

Hoidon suunta voi olla esimerkiksi:

• ylivireyden rauhoittaminen
• unen ja palautumisen tukeminen
• kehon hälytystilan laskeminen
• hengityksen ja rintakehän alueen jännityksen rauhoittaminen
• niska-hartiaseudun, purennan tai kehon kireyksien helpottaminen
• Qi:n liikkeen tasapainottaminen
• ruoansulatuksen ja vatsan rauhoittaminen
• Veren ja Yinin rakentumisen tukeminen
• väsymyksen ja ylikierrosten yhtäaikaisen tilanteen huomioiminen

Ei sama kaava kaikille.

Jos kaksi ihmistä tulee vastaanotolle univaikeuden takia, hoidon suunta voi olla erilainen. Yhdellä painopiste on nukahtamisessa, toisella aamuyön heräilyssä, kolmannella stressivatsassa, neljännellä uupumuksen jälkeisessä ylivireydessä.

Hoito suunnitellaan sen mukaan, mitä oireissa, pulssissa, kielessä ja kokonaisuudessa näkyy.

Lue lisää aiheesta blogikirjoituksesta:

TCM-ravinto ja kotiohjeet

Stressissä ja univaikeuksissa ravinto-ohje ei ole kaikille sama lista.

Yhdellä tärkeintä voi olla iltarytmin ja kahvin määrän tarkentaminen. Toisella huomio voi mennä siihen, että syöminen jää liian vähäiseksi ja keho käy iltaa kohti vajaalla. Kolmannella ruoka voi kuormittaa vatsaa niin, että uni häiriintyy. Neljännellä sokeri, napostelu tai epäsäännöllinen ateriarytmi pitää vireystilaa epätasaisena.

Jos keho on valmiiksi ylivireä, en yleensä aloita pitkällä listalla uusia sääntöjä.

Usein katsotaan ensin, mikä olisi pienin muutos, joka auttaisi kehoa vaihtamaan vaihdetta alas. Se voi olla iltaruoan ajoitus, lämpimän ruoan lisääminen, kahvin vähentäminen, ruutujen rytmi, hengityksen rauhoittaminen, iltapalan tarkentaminen tai se, ettei päivä mene liian pitkälle ilman kunnollista ruokaa.

Ravinto- ja kotiohjeet tarkentuvat aloitusjakson aikana sen perusteella, mitä oirekuvassa näkyy ja miten keho lähtee hoitoon reagoimaan.

Aloitusjakso: miten hoito lähtee liikkeelle?

Hoito alkaa ensikäynnillä, mutta sitä ei ajatella irrallisena yksittäisenä käyntinä.

Stressin, unen ja hermoston kohdalla tämä on tärkeää, koska oirekuva voi olla monikerroksinen. Yhdellä korostuu nukahtamisen vaikeus, toisella aamuyön heräily, kolmannella ylivireys, neljännellä vatsaoireilu, lihasjännitys, aivosumu, sydämentykytys tai väsymys, joka ei palaudu levolla.

Usein kokonaisuuden hahmottamiseen tarvitaan aloitusjakso: ensikäynti ja sen jälkeen 1–3 jatkokäyntiä melko tiiviisti. Ensimmäisten käyntien aikana nähdään, miten keho lähtee reagoimaan hoitoon ja mikä oirekuvassa alkaa nousta olennaiseksi.

Ravinto- ja kotiohjeet eivät yleensä ole valmis lista heti alussa, vaan ne tarkentuvat aloitusjakson aikana sen perusteella, mitä kehossa näkyy ja miten hoito alkaa vaikuttaa.

Aloitusjakson jälkeen katsotaan yhdessä, miten jatketaan. Joillekin sopii vielä tiiviimpi hoitorytmi, toisilla käyntejä voidaan alkaa harventaa. Joskus siirrytään ylläpitäviin käynteihin tai harvempaan rytmiin.

Tavoitteena ei ole sama kaava kaikille, vaan hoidon suunta ja rytmi, joka sopii juuri kyseiseen tilanteeseen.

Varaa ensikäynti — siitä alkaa aloitusjakso, jossa katsotaan, miten keho lähtee reagoimaan.